The Hidden Dancer

Koko elämäni on ollut kurinalaista harjoittelua, sääntöjä ja täydellisyyden tavoittelua. Mutta tänä yönä olen astunut toiseen maailmaan. Olen täällä yksin, salaa – toteuttamassa fantasiaani.

Tanko on edessäni kuin kutsu. Päälläni on musta rohkea body, verkkosukkahousut ja korkeat tanssijan nilkkurit. Kasvoillani vahva meikki, joka saa minut tuntemaan itseni aivan erilaiseksi – rohkeammaksi, vapaammaksi.

Harjoittelen liikkeitäni tangolla – pyörähdyksiä, otteita, asentoja. Tiedän, että olen katsottavana, mutta juuri nyt en välitä.

Tämä hetki on minun. Tämä keho on minun. Tämä leikki on minun. Ja minä – minä olen enemmän kuin koskaan ennen.

Susanna, 22-vuotias balettitanssija.

📜 "Kutsu"

Samettiverhojen takana varjossa
pudotan harteiltani maailman painon.

Hiljainen kutsu vetää minut sisään,
ei esiintymään – vaan olemaan.

Tänä iltana tanssin vain itselleni.

📜 "Estradille"

Hiljaisuus kuiskaa, hengitän tankoa vasten.
Selkärankani kaartuu, valo hyväilee varjoani.

En katso taakse, en kysy lupaa.
Tässä olen, oma tahtoni, oma tanssini.

Jokainen hengenveto piirtää iholleni vapauden.
Minä olen hetki, joka ei pyydä anteeksi.

📜 "Kierteinen vapaus"

Kierros kierrokselta kohoan.
Jokainen pyörähdys riisuu uuden kerroksen,
kunnes jäljelle jää vain ilo.

Ei yleisöä, ei arvostelua
– vain sydämeni villi rytmi.

📜 Jälkikirjoitus: Kun verhot laskeutuvat

Ennen – värisin. En vain kylmästä, vaan odotuksesta, pelosta ja jostain, mitä en osannut vielä nimetä.

Valo oli kirkas, tanko kiiltävä ja kylmä. Koko keho muisti opetetut säännöt – ja minä purin ne palasiksi.

Liike toisensa jälkeen, unohdin katseet. Unohdin, mitä piti olla.

Jäljelle jäi vapaus. Hengitin, hehkutin, olin.

Kun verhot lopulta laskeutuivat, jäin seisomaan yksin – en enää tyhjänä, vaan täynnä itseäni.